Kulta on läpi ihmiskunnan historian tunnistettu perusrahana ja arvon säilyttäjänä, jonka ostovoima säilyy pitkällä aikavälillä rahakannan laajentumisesta huolimatta. Toisin kuin monet nykyaikaiset sijoitustuotteet, fyysinen kulta ei ole kenenkään velkaa, mikä tekee siitä ainutlaatuisen omaisuusluokan erityisesti taloudellisen epävarmuuden aikoina.
Lauri Vuohensillan podcast- videolla käsitellään laajasti kultaa omaisuuslajina ja miksi voisi olla hyvä omistaa kultaa osana kokonaisvarallisuuttaan. Asiantuntijavieraina jaksossa ovat Marko Viinikka, Voima Goldin perustaja ja toimitusjohtaja sekä Antti Rusanen Varallisuussuunnittelu Viisauden asiantuntija.
Voit katsoa ja kuunnella koko videon aiheesta: Fyysinen kulta ja järjestelmäriskit – mitä ihmiset eivät tule ajatelleeksi
Kultamarkkinan syvyys ja globaali luonne
Kultamarkkina on erittäin syvä: sen päivittäinen vaihto on satoja miljardeja euroja, mikä on noin kaksi kertaa Helsingin pörssin vuosivaihdon verran. Kulta ei ole yhtä Yhdysvaltoihin keskittynyt kuin monet muut sijoituskohteet, vaan se on todella globaali hyödyke. Esimerkiksi Intiassa kotitalouksilla arvioidaan olevan noin 25 000 tonnia kultaa, ja saksalaisilla kotitalouksilla on virallisten arvioiden mukaan kiinni kullassa noin 950 miljardia euroa.
Suomessa kultaan on perinteisesti suhtauduttu enemmän koristeena kuin sijoituksena. Suomalaiset sijoittajat ovat usein myyneet kultakorujaan hinnan noustessa, kun taas monissa muissa kulttuureissa kultaa pidetään suvussa kulkevana varallisuutena, joka suojaa paikallisen valuutan heikentymiseltä.
Miksi sijoittaa kultaan?
Kultaa pidetään usein vakuutuksena järjestelmäriskejä vastaan. Se suojaa sijoittajaa tilanteissa, joissa pankkijärjestelmä horjuu, puhkeaa sota tai inflaatio nakertaa fiat-valuuttojen arvoa. Lähteissä korostetaan seuraavia näkökulmia:
• Inflaatiosuoja: Kulta on historiallisesti säilyttänyt ostovoimansa, kun rahan määrä järjestelmässä kasvaa.
• Järjestelmäriski: Jos pankkikortit lakkaavat toimimasta tai finanssi-infrastruktuuri pettää, fyysinen kulta säilyttää arvonsa.
• Hajautushyöty: Osakemarkkinoiden kriiseissä kulta liikkuu usein eri suuntaan kuin osakkeet, mikä tasapainottaa salkkua.
• Luottamuspula: Venäjän varojen jäädyttäminen on lisännyt monien maiden (kuten BRICS-maat) tarvetta hajauttaa varallisuuttaan pois länsimaisesta infrastruktuurista fyysiseen kultaan.
Käytännön toteutus: Säilytys ja kustannukset
Kultaan voi sijoittaa monella tavalla, kuten ostamalla fyysisiä harkkoja kotiin, käyttämällä tallelokeroita tai hyödyntämällä digitaalisia kultatilejä, joissa kulta on fyysisesti säilytyksessä ja vakuutettuna holvissa.
Sijoittajan on hyvä huomioida kustannusrakenne: fyysisen kullan hinta sisältää usein preemion suhteessa maailmanmarkkinahintaan (LBMA Spot) valmistus- ja toimituskulujen vuoksi. Kulta on kuitenkin erittäin likvidi omaisuuserä, ja esimerkiksi suurten harkkojen osto- ja myyntihinnan ero voi olla vain parin prosentin luokkaa.
Kulta osana sijoitussuunnitelmaa
Asiantuntijoiden mukaan jo 1–5 prosentin osuus kullalla voi tuoda merkittävää vakautta sijoitussalkkuun. Kulta sopii erityisesti niille, jotka haluavat suojata varallisuuttaan pitkällä aikavälillä ja vähentää riippuvuuttaan pelkästään osakkeista tai velkakirjoista.
Vaikka Bitcoinia kutsutaan usein ”digitaaliseksi kullaksi”, fyysisen kullan etuna on sen kemiallinen pysyvyys, tuhansien vuosien historia ja se, ettei uuden fyysisen kullan luominen ole yhtä helppoa kuin uusien digitaalisten projektien käynnistäminen. Kulta on sijoittajalle tapa ”istua taseen päällä” ja varmistaa, että osa varallisuudesta on turvassa finanssimaailman myrskyiltä.
Podcastissa aihetta käsitellään laajasti eri näkökulmista, joten käy tsekkaamassa, jos haluat vielä syventää tässä artikkelissa esiin nostettuja näkökulmia.
