Tässä artikkelissa käydään läpi viimeaikaisia sijoitusliikkeitä ja tarjotaan markkinakatsaus keskittyen erityisesti Yhdysvaltojen ja Euroopan tilanteisiin sekä puolustussektoriin.
Artikkelin sisältö perustuu keskusteluun, jossa Laurin kanssa keskustelemassa oli Varallisuussuunnittelu Viisauden perustajaosakas Klaus Sirén.
Voit katsoa ja kuunnella koko videon aiheesta: Mitä Kuuluu Markkinoille Nyt? USA Vs. Eurooppa ja Puolustussektorin tilanne
Laurin omat sijoitusliikkeet ja näkemys
Laurilla on yksi merkittävä sijoitus, noin 90 000 euron suuruinen investointi reservimarkkina-akkuun. Ja kaikki muu raha, niin henkilökohtainen kuin yrityksenkin, on sen sijaan sijoitettu arvopaperimarkkinoille. Osakepaino Laurilla arvopapereissa on tällä hetkellä 100 %.
Laurin suunnitelmana on jatkossakin sijoittaa jatkuvasti osakkeisiin maailman osakemarkkinaindeksin mukaisesti. Tarkkaa näkemystä USA:n ja Euroopan välille ei ole otettu, mutta sattuman vuoksi, esimerkiksi Tesla- ja Nvidia-omistusten puuttumisen myötä, osakepaino on keikahtanut noin 55 % on muualle kuin Yhdysvaltoihin ja vain noin 45 % on tällä hetkellä sijoitettuna Yhdysvalloissa. Tätä painotusta Lauri pitää melko sopivana nykyiseen markkinatilanteeseen.
Yhdysvaltojen markkina: teknistä vahvuutta epävarmuuden keskellä
Yhdysvaltojen markkinoiden tekninen vahvuus on herättänyt ihmetystä. Indeksit ovat palautuneet ja jopa ylittäneet tason, joka oli ennen toista huhtikuuta. Tämä tuntuu hieman ristiriitaiselta, sillä epävarmuus tulevista tulliprosenteista jatkuu. Vaikka sumu on hetkellisesti hälvennyt, kello tikittää ja 90 päivän jatkoaika tullien selvittämiseksi päättyy jossain vaiheessa. On todennäköistä, että tullit ovat keskimäärin huomattavasti kovempia kuin ennen aikaa 2.4.
Trumpin tiimillä on uskottu olevan selkeä visio siitä, mitä he haluavat, vaikka monet pitävät päätöksiä tuuliviirimäisinä. Tavoitteena on vahvistaa Yhdysvaltojen taloutta. Tullien kaltaisten ”huonojen uutisten” jälkeen saatetaan alkaa puhua verokevennyksistä, joista on puhuttu jo presidenttikauden alusta alkaen. Markkina voi diskontata näitä puheita myös jo hintoihin.
Yritys- ja yksityishenkilöverojen alennus olisi kaksinkertainen positiivinen vaikutus talouteen ja yritysmaailmaan. Eurooppalaisessa mediassa ei ole juurikaan puhuttu näistä mahdollisista positiivisista asioista. Trumpin töksäyttelevä kommunikointitapa voi peittää taustalla olevan pidemmän aikavälin vision.
Yksi käsitys on, että Yhdysvalloissa halutaan ajaa dollarin arvoa alas. Tämä lisäisi yhdysvaltalaisten yhtiöiden kilpailukykyä ja auttaisi palauttamaan työpaikkoja maahan. Heikko valuutta ja matalat korot auttaisivat myös valtion valtavan velkataakan uudelleenrahoittamisessa edullisemmin. Toimet ovat kuitenkin johtaneet korkojen nousuun, mikä selittää painostusta Fedin suuntaan.
Kauppasota on vakava, ja on olemassa vaara, että se voi eskaloitua vielä jopa todelliseksi aseelliseksi konfliktiksi. Jotkut tiedusteluasiantuntijat pitävät mahdollisena sodan syttymistä Kiinan ja Taiwanin välille jo tänä vuonna. Tätä skenaariota ei ole hinnoiteltu markkinoille, ja se olisi valtava shokki. Historiallinen esimerkki taloussodan eskaloitumisesta todelliseksi sodaksi on Yhdysvaltojen asettama taloussaarto Japanille, joka johti Pearl Harborin hyökkäykseen vuonna 1941. Japanilla oli (ja on) suuri riippuvuus ulkopuolisista raaka-aineista.
Mikäli Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota jatkuu ja tullit pysyvät korkeina, Kiinan tehtaiden on löydettävä tavaroilleen uusia markkinoita, kuten Eurooppa. Tämä voisi johtaa siihen, että Euroopassa tehtaat alkavat kärsiä ja tulee painetta asettaa omia tulleja. Tämä on globaali ongelma. Uskotaan kuitenkin, että Kiina ja Eurooppa saattavat lähentyä, jos Yhdysvallat vetäytyy molemmilta suunnilta. Tämä ”länsiblokki” (Eurooppa ja Yhdysvallat) vs. kaikki muut -asetelma on hieman murentunut.
Euroopan markkina: kiinnostava sijoituskohteena
Eurooppa alkaa olla sijoittajan silmin erittäin kiinnostava osakemarkkina. Arvostustasot ovat maltillisia verrattuna Yhdysvaltoihin. Euroopasta puuttuu tosin globaaleja teknologiajohtajia Yhdysvaltojen tapaan.
Euroopan taloutta ja osakemarkkinoita tukevat alkuvuonna lanseeratut suuret paketit: 800 miljardin euron asepaketti euroalueella ja 500 miljardin euron infrastruktuuripaketti Saksassa. Tämän lisäksi Ukrainan rauha ja valtava jälleenrakentaminen toisivat merkittävän piristysruiskeen ensin rakennusalalle ja raaka-aineyhtiöille, josta vaikutus leviäisi muuhun talouteen. Nämä investoinnit ja jälleenrakentaminen muodostavat perustan hyvälle kurssinousulle Euroopassa.
Näiden investointien rahoitus tapahtunee pääosin luomalla rahaa tyhjästä, eli ottamalla velkaa. Kierrossa oleva raha on pitkälti jonkun ottamaa lainaa, jonka pankit luovat tyhjästä. Tämä voi johtaa lyhytaikaiseen euforiaan ja hyvään kehitykseen osakkeille lähivuosiksi. Pitkällä aikavälillä tämä saattaa kuitenkin aiheuttaa inflaatiota. Saksan kymmenen vuoden valtionlainan korko on noussut merkittävästi alkuvuonna, etenkin maaliskuun alun pakettien julkistamisen jälkeen, mikä heijastaa inflaatio-odotuksia. Valtioiden velanotto ja rahan luominen nähdään pitkällä aikavälillä eräänlaisena verona meille kaikille, syöden käteisen arvoa inflaation kautta ja tavallaan ryöstäen tulevilta sukupolvilta.
Sijoitusstrategia ja kohteita Euroopassa
Eurooppalaiset osakkeet, ja erityisesti Ukrainan jälleenrakentamisesta hyötyvät yhtiöt, nähdään eturintamassa sijoituskohteina. Helsingin pörssissäkin on kiinnostavia yhtiöitä, jotka voisivat hyötyä tästä; esim. Hiab, Metso, Koskisen ja Nokia. USA:sta mainitaan Caterpillar ja John Deere.
Näkemystä Ukrainan jälleenrakentamis- skenaarioon voi ottaa myös Euroopan rakennus- ja raaka-aineyhtiöihin keskittyvällä fyysisellä ETF:llä, kuten iShares STOXX Europe 600 Construction & Materials UCITS ETF.
Puolustussektori: korkeat odotukset ja arvostustasot
Eurooppalaiset puolustusalan yhtiöt ovat jo hinnoitelleet osakekursseihin, että tavaraa menee kaupaksi. Puolustusteollisuudella on varma kysyntä seuraavat kymmenen vuotta. Kysymys on kuitenkin siitä, kestävätkö nykyiset arvostustasot mahdollisia negatiivisia uutisia – tai jopa vain uutisia, jotka eivät ole riittävän hyviä. Esimerkiksi norjalaisen Kongsbergin huipputulos johti 15 prosentin kurssilaskuun, koska odotukset olivat liian korkealla, vaikka kurssi myöhemmin toipuikin. Liian tiukat hinnat ja odotukset voivat kyykäyttää osakkeita kymmeniä prosentteja, vaikka varsinaista negatiivista uutista ei tulisikaan.
Rheinmetallin kurssinousu helmikuusta 2022 (alkaen n. 60 eurosta, nyt noin 1780 euroa) on ollut älytön, erityisesti konepajayhtiölle, ja siihen liittyy iso riski, että kurssi on lähtenyt lapasesta. Panssaroidut ajoneuvot eivät skaalaudu tai tarjoa 80 prosentin katteita sirujen tapaan.
Tekoäly ja datakeskukset
Tekoälyn kehitystä seurataan mielenkiinnolla. On kasvava konsensus, että kahden vuoden sisällä voi tapahtua jotain merkittävää. Jos ei, on poltettu paljon rahaa ilman tuottoa. Yhtiöt kuten Meta ja Google investoivat valtavasti datakeskusten laitteistoon, mikä ei vielä näy suoraan tuloksessa, mutta vaikuttaa kassavirtoihin. Tekoälyinvestoinnit eivät ole vielä tuottaneet valtavia tuottoja. Tilanne saattaa ”läsähtää” johonkin suuntaan 2-3 vuoden sisällä.
AI-riippuvaisia, mutta ei pelkästään siruihin keskittyviä kiinnostavia yhtiöitä ovat Yhdysvalloissa muun muassa:
- Dell: Kohtuullisen iso osa liikevaihdosta tulee datakeskussegmentistä (esim. Muskin tekoäly on rakennettu Dellin servereille), PE-luku noin 15+, tekee hyviä läppäreitä, nähdään potentiaalisesti halpana.
- Hewlett Packard Enterprise (HPE): Liittyy myös datakeskusboomiin, mahdollisesti käyttää vanhempaa teknologiaa, mutta on erittäin halvasti hinnoiteltu.
Suuri osa datakeskusinvestoinneista menee muuhunkin kuin pelkkiin suorittimiin, kuten rakennuksiin, sähköinfrastruktuuriin ja kupariin. Tämä voi vaikuttaa kuparin hintaan ja hyödyttää yhtiöitä, jotka valmistavat sähkökomponentteja, kuten ABB (saattaa eriyttää robottiliiketoimintaansa). Näissä vähemmän huomiota saavissa yhtiöissä voi olla sijoittajan löydettävissä kohteita, joita markkina ei ole vielä täysin hoksannut.
Riskienhallinta ja vaihtoehtoiset sijoituskohteet
Epävarmassa markkinatilanteessa on tärkeää tehdä skenaarioanalyysejä ja pohtia salkun asemointia. Tekoälyä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää yhä enemmän tässä. On myös olemassa vaihtoehtoja, jos osakepainoa halutaan pienentää riskiä madaltaakseen.
- Käteinen tilillä: Lyhytaikaisesti esim. muutaman kuukauden ajan rahan pitäminen tilillä odottamassa on hyväksyttävä vaihtoehto taktisiin liikkeisiin. Pitkäaikaisesti nollakorko syö rahan arvoa.
- Kulta: Epävarmoina aikoina kullalla on tapana nousta. Kulta toimii myös suojana inflaatiota vastaan.
- Korkosijoitukset:
- Lyhyet yrityslainat: Tarjoavat tällä hetkellä hieman alle 3 prosentin tuotto-odotuksen seuraavan vuoden ajan. Ne ovat matalariskisiä.
- Korkeariskiset yrityslainat (High Yield): Tarjoavat korkeampaa tuottoa, noin 5.5 prosentin tasolla, pohjoismaissa jopa vielä enemmän. Ne ovat riskisempiä kuin lyhyet lainat, mutta tarjoavat kohtuullisen tuoton (3-6%) tilapäiseen parkkiin.
- Asunnot (Suomi): Kasvukeskuksissa olevat asunnot alkavat olla ostohinnoissa, pohja on ehkä ohitettu, mutta ne ovat edelleen edullisia. Esimerkiksi Tampereelle ennustetaan asuntopulaa ensi vuonna. Suorat asunnot nähdään nyt hyvänä sijoituskohteena. Asuntorahastoihin ei sen sijaan kannata mennä vielä, sillä niiden taseissa on riskejä eikä varojen arvostuksesta ole täyttä selvyyttä vaikeiden vuosien jälkeen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että markkinalla on edelleen epävarmuutta, mutta myös kiinnostavia mahdollisuuksia, erityisesti Euroopassa. Riskinhallinta ja sijoituskohteiden monipuolinen tarkastelu ovat tärkeää.
