Sijoitusnurkan podcastissa keskusteltiin tällä kertaa sijoittamisen psykologiasta Laurin ja Varallisuussuunnittelu Viisauden asiantuntijan Antin kanssa. Keskustelussa syvennyttiin yleisiin ajatusharhoihin ja niiden vaikutuksista sijoituspäätöksiin sekä sivuttiin myös sijoittamisen liittyviä tärkeitä teemoja.
Artikkelin sisältö perustuu keskusteluun, jossa Laurin kanssa keskustelemassa oli Varallisuussuunnittelu Viisauden asiantuntija ja osakas Antti Rusanen.
Voit katsoa ja kuunnella koko videon aiheesta: Sijoittamisen Psykologiaa, yleisimmät ajatusharjat sekä sijoittamisen synkkä puoli
Psykologian rooli markkinoilla
Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi olettaa sijoittajien toimivan rationaalisesti ja kaiken tiedon olevan saatavilla markkinoilla, mutta todellisuudessa psykologia ohjaa markkinoiden liikkeitä erityisesti lyhyellä aikavälillä.
Ajatusharhojen juuret kasvatuksessa ja lähipiirissä
Sijoittajan psykologia kumpuaa usein omista kokemuksista, lähipiiristä ja jopa lapsuuden perheestä. Asenteet rahaan ja vaurastumiseen siirtyvät sukupolvelta toiselle. Esimerkiksi vanhempien kokemukset 90-luvun lamasta tai velkakammosta voivat heijastua omiin sijoitusasenteisiin. Sijoittamiseen positiivisesti suhtautuvaan vaikutuspiiriin etsiytyminen voi olla erittäin hyödyllistä.
Podcastissa keskusteltiin mm. seuraavista sijoittamiseen liittyvistä yleisimmistä ajatusharhoista:
Tappion välttely: Tappiot tuntuvat kaksi kertaa karvaammilta kuin voitot makeilta. Tämä voi johtaa varovaisuuteen tai siihen, ettei tappiollisia positioita uskalleta myydä pois, vaikka se olisi joskus kokonaisuuden kannalta hyvinkin järkevää. Tappion välttely on haitallista, koska se voi saada ihmiset varovaiseksi, eikä positiivista tunnetta sijoittamisesta pääse sen myötä syntymään.
Putoavien puukkojen harha: Tämä viittaa ajatukseen, että joku (esim. yksittäisen yhtiön osake) on ”tosi halpa” sen jälkeen, kun sen arvo on laskenut voimakkaasti. On tärkeää erottaa toisistaan yleinen markkinapaniikki, joka voi tarjota hyviä ostopaikkoja, ja yksittäisen yhtiön liiketoiminnan heikkeneminen, joka tekee sijoituksesta riskialttiin ja kurssin laskemisesta perustellun.
Vahvistusharha: Ihmisen aivot pyrkivät muokkaamaan ajatuksia siihen suuntaan, miten toivoisi maailman menevän, ja me tyypillisesti etsimme todisteita tukemaan omaa näkemystämme. Tämä voi olla sijoittamisessa tuhoisaa, missä pitäisi pikemminkin objektiivisesti pystyä arvioimaan yksittäisen sijoituksen järkevyyttä omassa salkussa.
Vahvistusharhalta voi suojautua pitämällä mieli avoimena, pitämällä salkun tasapainossa sekä etsimällä myös vastakkaisia näkemyksiä omille ajatuksilleen. Omien sijoituspäätösten perusteleminen muille voi myös auttaa tekemään parempia päätöksiä ja pitämään vahvistusharhan pienempänä.
Yli-itsevarmuus: Vaikka ali-itsevarmuus on usein selvästi yli-itsevarmuutta haitallisempaa (ihminen ei esim. edes aloita sijoittamista), yli-itsevarmuus voi osaltaan johtaa merkittäviin tappioihin. Markkinoiden noustessa itsevarmuus kasvaa ja sijoittaminen tuntuu todella helpolta. Laskumarkkinassa ja etenkin ”pohjilla” yli-itsevarmuus on tyypillisesti tiessään, kun juuri silloin päinvastoin tulisi olla hyvinkin itsevarma. Pitkä sijoitushorisontti ja taloushistorian tuntemus auttavat torjumaan yli-itsevarmuutta.
Ankkurointivaikutus: Sijoittajat kiinnittyvät usein liikaa siihen hintaan, mihin on sijoituksensa tehnyt tai johonkin muuhun tiettyyn tasoon. Tämä voi johtaa osakkeiden myymiseen liian aikaisin voittojen kotiuttamiseksi tai vastaavasti tappiollisten sijoitusten pitämiseen salkussaan perusteettomasti liian pitkään. Hyvä nyrkkisääntö on aina kysyä itseltään ennen sijoituksen myymistä: ”Ostaisinko tätä tähän hintaan juuri nyt?”.
Laumakäyttäytyminen / Fear of Missing Out (FOMO): Meillä on usein halu mennä sinne, minne kaikki muutkin menevät; ja tämä tuntuu korostuvan tällä sosiaalisen median aikakaudella myös sijoittamisessa. Warren Buffettilla on hyvä sijoittamiseen liittyvä vertaus baseballista, missä ei ole pakko lyödä jokaiseen kohti tulevaan palloon, eli ajatus siitä, ettei jokaiseen sijoituskohteeseen tarvitse hypätä mukaan.
Tuoreusharha: Viimeaikaiset tapahtumat vaikuttavat liikaa päätöksentekoon, painottaen seuraavia kuukausia vuosien sijaan. Tämä hara voi saada sijoittajat ylireagoimaan lyhyen aikavälin uutisiin, vaikka niiden vaikutus yksittäisen yrityksen tai laajemmin markkinan kokonaisarvoon olisi pitkässä juoksussa mitätön.
Jälkiviisauden harha: Sijoittajat voivat helposti miettiä, miksi ei vaikka 10 vuotta sitten tullut sijoittaneeksi johonkin yksittäiseen yhtiöön tai sijoitukseen. Tällöin on helppo unohtaa, että silloin 10 vuotta sitten oli pöydällä myös monta muuta silloin hyvältä tuntuvaa sijoitusta, joita tänä päivänä ei enää edes muista. Jälkiviisauden harha voi kuitenkin myös kannustaa parempien päätösten tekemiseen nyt ja tulevaisuudessa.
Miten suojautua ajatusharhoilta?
Tunnista tunteesi: Vaikka tunteisiin ei täysin voi vaikuttaa, niiden tiedostaminen mahdollistaa parempien ja itselleen rationaalisten päätösten tekemisen. Omia tunteita olisi hyvä pystyä analysoimaan hieman syvemmin; miksi joku asia tuntuu siltä miltä se tuntuu?
Tee sijoitussuunnitelma: Kirjoita itsellesi sijoitussuunnitelma, joka ohjaa toimintaasi eikä anna hetken mielijohteiden vaikuttaa. Suunnitelma voi ja tuleekin ajan myötä muokkautumaan, mutta sen tulisi olla aina sijoittamisen pohjana.
Pidä sijoituspäiväkirjaa: Hyvä tapa välttää ajatusharhoja ja pitää omat tunteet kurissa on kirjata ylös jokaisen sijoitustapahtuman hetkellä syy sijoittaa tai myydä yksittäinen sijoitus. Tämä voi toimia hyvänä muistutuksena myöhemmässä vaiheessa, jos miettii yksittäisen sijoituksen syytä omassa salkussa.
Valmistaudu yllättäviin tilanteisiin: Mieti etukäteen skenaarioita, kuten suuria kurssiromahduksia tai geopoliittisia kriisejä ja laadi niihin toimintasuunnitelma. Tämä mahdollistaa harkitun, nopean reagoinnin hätäilemisen sijaan.
Sijoittamiseen liittyviä tärkeitä asioita:
Tunnista oma ”jaksamisen kaistasi” ja salkkusi odotettu arvon heilunta: On tärkeää miettiä omaa stressinsietokykyä ja sitä, minkälaista markkina-arvojen vaihtelua sijoituksissasi kestät; prosentuaalisesti ja etenkin euro-määräisesti.
Hajauttaminen: Salkun hajauttaminen eri omaisuusluokkiin ja osakkeisiin pienentää sijoituskokonaisuuden volatiliteettia, vaikka markkinariskiltä ei voikaan kokonaan välttyä. Yksittäisten suurten positioiden välttäminen voi olla avainasemassa stressinhallinnassa.
Riskin ”tarve”: Kysymyksenä ei pitäisi olla vain ”paljonko riskiä siedän?”, vaan myös ”paljonko riskiä minun tarvitsee ottaa?”. Oma taloudellinen tilanne pitkälti määrittää miten paljon riskiä sijoittajan on järkevää sijoitustoiminnassaan ottaa.
Ammattiavun hakeminen: Jos varallisuutta on paljon tai kokemusta / kiinnostusta sijoittamiseen on vain vähän, niin varainhoitajan apu voi tuoda mielenrauhaa ja auttaa hallitsemaan riskiä. Myös oman sijoitussuunnitelman peilaaminen ja työstäminen muiden kanssa on useinkin järkevää.
Kokemuksesta oppiminen: Vaikeiden markkinatilanteiden läpikäyminen voi karaista ja kasvattaa kokemuspohjaa, mikä auttaa tulevissa päätöksissä.
Oma terveys ja ihmissuhteet ovat aina tärkeämpiä kuin sijoitukset.
Miten pitää mieli tasapainossa sijoittaessa?
Resilienssi: On tärkeää, että elämä on kokonaisuutena tasapainossa. Sijoittajilla tulisi olla ”kuminauha sopivan löysällä”, jotta on varaa venyä, kun markkinoilla ja elämässä tapahtuu odottamattomia asioita. Jos sijoittaminen tuntuu jatkuvasti hankalalta tai epämukavalta, riskiä on todennäköisesti liikaa.
Oman talouden vakaus: Riittävät puskurit elämiseen ja kulujen hallinta auttavat tekemään stressittömämpiä päätöksiä.
Yhteenveto
Markkinat reagoivat ihmisten tunteisiin – panikointi luo pohjia ja innostuminen huippuja. Vaikka sijoituskäyttäytymisessä on myös kulttuurillisia eroja, psykologia on yleismaailmallisesti merkittävin sijoittamista ohjaava ja etenkin tappioita aiheuttava tekijä.
Muista aina, että sinä olet tärkeämpi kuin sijoituksesi.
