Yhdistelmärahastot: Onko pankin helppo ratkaisu sijoittajalle paras?

Yhdistelmärahastot ovat Suomessa todella suosittuja, ja niissä on sijoittajien varoja kokonaisuudessaan yli 37 miljardia euroa. Pankit markkinoivatkin niitä mielellään helppoina tuotteina lähes kaikille.

Mutta sopivatko ne todella kaikille, ja millaisia ovat niiden todelliset kulut ja tuotot?

Lauri Vuohensillan Sijoitusbunkkeri-videolla olivat vieraana Reima ja Marko Varallisuussuunnittelu Viisaus Oy:stä, ja videolla syvennyttiin yhdistelmärahastojen maailmaan.

Voit katsoa ja kuunnella koko videon aiheesta: Yhdistelmärahastot: Hurjat kulut ja vaatimaton tuotto?

 

Mitä yhdistelmärahasto tarkoittaa?

Yhdistelmärahasto sisältää yleensä vähintään kahta eri omaisuuslajia, tyypillisesti osakkeita ja korkosijoituksia. Siellä voi olla myös muita sijoituksia, kuten strukturoituja tuotteita tai vaihtoehtoisia sijoituksia kuten kiinteistöjä. Eri pankkien yhdistelmärahastojen sisällöt hieman vaihtelee, mutta usein ne koostuvat pääsääntöisesti pankin omista osake- ja korkorahastoista.

Yhdistelmärahastoja myydään usein esim. palkansaajille säästämiseen ja niiden päämyyntivaltti on yksinkertaistettuna helppous. Asiakkaalle tyypillisesti havainnollistetaan kuvien avulla erilaisia riskiprofiileja, minkä perusteella asiakas valitsee sijoituskohteeksi esimerkiksi ”rohkean”, ”maltillisen” tai ”varovaisen” strategian. Nämä paketoidut ratkaisut ovat suunnattu erityisesti heille, jotka eivät ole asiantuntijoita sijoittamisessa. Myynti perustuukin usein mielikuviin ja myyntitarinoihin, eikä niillä välttämättä ole sijoittamisen kanssa mitään tekemistä.

 

Helppouden hinta – Kulut ja tuotto

Vaikka helppous on hyvä puoli, sillä on usein merkittävä hintalappu.

Ohessa joitain yhdistelmärahastoihin liittyviä ongelmia, joita nostettiin videolla esille:

 

  1. Korkeat kokonaiskulut

Pankin esitteessä ilmoitetaan tyypillisesti rahaston hallinnointipalkkio, joka voi olla esim. 0,9 % vuodessa. Se ei kuitenkaan kerro koko totuutta kuluista, sillä rahaston avaintietoesitteestä löytyvät rahaston todelliset kulut ovat usein huomattavasti korkeammat. Todelliset kulut ovat jopa useita kymmenyksiä tai yli prosentin korkeammat kuin esitteessä ilmoitettu hallinnointipalkkio. Pahimmillaan todellinen kulu voi olla lähes 3 %, vaikka hallinnointipalkkio olisi esitteen mukaan ilmoitettu olevan alle prosentin. Nämä korkeat kulut käytännössä syövät suuren osan rahaston tuotosta, jopa yli 40 % voi vuosituotosta hävitä kustannuksiin.

  1. Alisuoriutuminen

Videolla vertailtiin esimerkiksi Nordean yhdistelmärahastojen tuottoja verrattuna rahastojen omiin vertailuindekseihin. Niiden perusteella yhdistelmärahastot ovat historiallisesti tuottaneet merkittävästi heikommin kuin vertailuindeksinsä tai vastaavat yksinkertaisemmat salkut. Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla ero indeksiin verrattuna saattoi olla yli 20 prosenttiyksikköä. Tämä johtaa lopulta siihen, että yksittäinen sijoittaja-asiakas ostaa ”huonompaa tuottoa kalliimmalla”.

  1. Pankin omien rahastojen suosiminen

Yhdistelmärahastot sijoittavat usein pääasiassa saman pankin rahastoyhtiön omiin rahastoihin. Tämä hyödyttää pankkia, sillä se saa näin palkkiot useampaan kertaan -> sekä yhdistelmärahastosta että sen sisällä olevista rahastoista. Tämä voi pahimmillaan myös tarkoittaa, että yhdistelmärahastoihin sijoitetaan pankin huonommin menestyviä rahastoja, jotta ne pysyisivät elinkelpoisina.

  1. Ei välttämättä paras ratkaisu asiakkaalle

Pankin tai varainhoitajan ei tarvitse myydä asiakkaalle parasta mahdollista ratkaisua, ainoastaan asiakkaalle soveltuvia ratkaisuja. Soveltuvuus määritellään usein yksinkertaisen kartoituksen perusteella, joka voi suositella esimerkiksi 50/50 salkkua; ja myös nuorelle sijoittajalle, jolla voisi olla pitkän sijoitushorisontin vuoksi varaa ottaa enemmän riskiä ja tavoitella parempaa tuottoa.

  1. Illuusio aktiivisesta hoidosta

Yhdistelmärahastoja myydään usein asiakkaille ammattimaisen ja aktiivisen salkunhoidon illuusion avulla. Yhdistelmärahastot ovat kuitenkin tyypillisesti useiden miljardien eurojen kokoisia, jolloin rahastoja tai salkkuja on vaikea hallinnoida aktiivisesti. Tai ainakaan siten, että se toisi merkittävää lisäarvoa verrattuna passiiviseen esim. indeksipohjaiseen sijoittamiseen. Salkunhoitajille suurten liikkeiden tekeminen yhdistelmärahastoissa on vaikeaa, riskialtista ja käytännössä mahdotonta niiden suuren kokonsa vuoksi.

  1. Epälikvidit sijoitukset

Yhdistelmärahastot voivat sisältää sijoituksia, joita on vaikea muuttaa rahaksi nopeasti, kuten tiettyjä kiinteistörahastoja tai strukturoituja tuotteita. Tämä voi aiheuttaa ongelmia, jos asiakas tarvitsee rahojaan äkillisesti. Näissä tapauksessa voi rahasto sääntöjensä mukaisesti rajoittaa varojen nostoja pois rahastosta.

  1. Vakuutuskuoret päälle

Joskus yhdistelmärahastoja myydään vielä erillisen sijoitussidonnaisen henkivakuutuksen (sijoitusvakuutuksen) tai kapitalisaatiosopimuksen sisälle. Tämä lisää uuden kerroksen kuluja palkkioiden päälle ja on usein jopa ”absoluuttisesti tyhmä rakenne”. Vaikka vakuutuskuori voi tarjota sijoitustoimintaan verohyötyjä (ei verotusta sijoitusten myynneistä kuoren sisällä), se lisää kokonaiskustannusta merkittävästi.

 

Onko yhdistelmärahastoissa jotain hyvää?

Kaikesta kritiikistä huolimatta yhdistelmärahastoissa on myös hyviä puolia. Ne madaltavat kynnystä aloittaa säästäminen ja sijoittaminen. Ne ovat parempi vaihtoehto kuin rahojen makuuttaminen käyttötilillä. Lisäksi ne tarjoavat verotuksellista yksinkertaisuutta, sillä sijoittajalle ei aiheudu verotettavaa tapahtumaa ennen kuin rahasto-osuuksia lunastetaan rahaksi. Tämä helpottaa sijoittamista monille niille, jotka kokevat esim. verotuksen monimutkaiseksi.

Jotkut kokevat myös yhdistelmärahastoihin sijoittamisen vähentävän stressiä, vaikka pitkällä aikavälillä tuotto jäisikin pienemmäksi kuin tehokkaampi salkkukokonaisuus.

 

Mitä sijoittaja voi sitten tehdä?

Videolla annettiin useita vinkkejä, miten yhdistelmärahastoja voi lähestyä tai miten parempia ratkaisuja voi löytää:

Tutustu aina avaintietoesitteeseen

Katso aina rahaston todelliset kulut (TER), ei pelkästään ilmoitettua hallinnointipalkkiota.

Kysy vertailua

Pyydä yhdistelmärahastoa suosittelevalta asiantuntijalta vertailua yhdistelmärahaston ja vastaavan, yksinkertaisemman salkun (esim. pankin oman maailma- osakeindeksirahaston + korkorahaston) välillä. Vertaa tuottoja, riskiä ja kuluja. Usein yksinkertainen yhdistelmä on tuottanut useita prosenttiyksiköitä paremmin ja ollut selvästi edullisempi.

Harkitse indeksirahastoja tai ETF:iä

Nämä passiiviset tuotteet pyrkivät seuraamaan indeksiä ja ovat tyypillisesti huomattavasti edullisempia. Niiden pohjalta rakennettu yksinkertainen salkku voi hyvin korvata vastaavan riskitason yhdistelmärahaston.

Ymmärrä oma sijoitushorisonttisi ja riskinsietokykysi

Varsinkin nuoren, pitkän sijoitushorisontin omaavan sijoittajan kannattaa harkita korkeampaa osakepainoa, kuin esimerkiksi yhdistelmärahasto, mikä sijoittaa 50 % osakkeisiin ja 50 % korkoihin. Riskinsietokyky testautuu tosin todella vasta markkinoiden laskiessa, kuten olemme esim. tämän alkukevään kuluessa nähneet. Siksi jokaisella tulisikin olla laadittuna kirjallinen sijoitussuunnitelma, missä pysyttäytyminen on tärkeää pitkän ajan tuoton muodostuksessa.

Voit tarvittaessa harkita edullista vakuutuskuorta yksinkertaisille sijoituksille

Jos haluat verotuksellisen kuoren edut, voit yhdistää edullisen indeksirahaston/korkorahaston halpaan vakuutuskuoreen. Näin ollen sinulla on selkeä ratkaisu, missä voit vaikka vuosittain tasapainottaa sijoituksia vastaamaan omaa riskiprofiiliasi ilman, että sinulle tulee veroja maksettavaksi sijoitusten myynneistä.

Hakeudu riippumattomaan neuvontaan

Erityisesti suurempien summien kohdalla riippumaton neuvonantaja voi auttaa löytämään aidosti asiakkaan edun mukaisen ratkaisun ja toimia asiantuntijana keskusteluissa pankin kanssa.

 

Yhteenveto

Yhdistelmärahastot voivat tarjota helpon tavan päästä alkuun säästämisessä, ja ne ovat verotuksellisesti yksinkertaisia. Ne ovat kuitenkin usein kalliita, alisuoriutuvat indeksiin verrattuna eivätkä välttämättä ole optimaalisia ratkaisuja sijoittajan tavoitteisiin nähden.

Yhdistelmärahastojen myynti perustuu usein ”helppousmielikuviin”, eikä aina asiakkaan parhaan edun mukaiseen suositukseen.

On tärkeää, että sijoittaja ymmärtää, mihin sijoittaa, tutkii todelliset kulut ja vertailee vaihtoehtoja. Usein yksinkertaisempi, matalakuluinen salkku indeksirahastoista tai ETF:istä on parempi vaihtoehto.

Lopuksi, kuten videolla todettiin, sijoittaminen ei ole rakettitiedettä, mutta se vaatii hieman valveutuneisuutta. Älä luota sokeasti puhuvaan päähän pöydän tai ruudun toisella puolella, vaan ymmärrä itse, mitä ostat ja miksi.

Jaa: